tiistai 27. marraskuuta 2012

Viisaudenhampaaton

  

Eilen vielä hymyilytti.
Nyt näytän aika surkealta.

Auts.
No ei mua oikeestaan satu. Vähä Tosi etova olo vaan, kun suu on täynnä verta. Multa revittiin kaksi viisauden hammasta 1,5 kk sitten ja nyt loput kaksi.

Mua pelotti ihan hirveesti ekalla kerralla, kun olin kuullu niin paljon kauhutarinoita :D Mut ei ollu ollenkaan paha. En edes tienny missä välissä hampaat lähti. Okei, mä sain kunnon puudutukset. Pyysin varmuuden vuoksi lisää pistoja, vaikka suu oli jo täysin tunnoton. Pitää ottaa varman päälle :D Mut joo, eka kerta ei ollu yhtään paha. Olin niin helpottunu silloin, kun ei tuntunukaan missään. En tienny että kaikki ikävä vasta edessä... Ja ikävällä tarkoitan sitä, ettei saa syödä loppupäivänä :( ja seuraavinakin päivinä vaan kylmää nestemäistä safkaa. Ja sitten hengitys haisi ihan kamalalle, kun hampaita ei saanu pestä tai mitään, ja itse haavatkin hais kuolleelta. Ei ollu mukavaa mennä töihin.

Tänää oli jotenkin ikävämpi kerta. Ehkä se johtu siitä, että tiesin ettei satu ja sitten tuntukin ikävältä. Edellisellä kerralla luulin, että sattuu ja tuntukin vaan vähän ikävältä. Mutta jotenkin nää hammaslääkärit oli tällä kertaa liian "hällä väliä" -fiiliksellä. Ainakin siltä tuntui. Puudutukset meni vähän miten sattu ja ne tuntu todella ikäviltä. Tuntu, että kaikki 7 pistoo osu hermoon, ja kipu vaan heijastu joka paikkaa. Ja sekään ei auttanut tässä luottavaisen ilmapiirin luomisessa, kun lääkärin suusta kuuluu sanoja "hupsista" tai "oho, oonpa kömpelö, pitäis jo päästä lounastauolle". Mun kieleenkin sohas vahingossa haavan :D Hammaslääkärikäynnin jälkeen ei menny kuin kymmenisen minuuttia ja mulle tuli huono olo ja mua alko pyöryttää ihan törkeesti. Onneksi oli poikaystävä mukana.

Sainpas mä ton hammaslääkärin kuulostamaan huonolta :D Oli oikeesti varmaan paras hammaslääkäri, johon oon törmänny! Ekalla repimiskerralla se sai mun olon melkeinpä rennohkoksi (ööö mikä sana...), vaikka olin ihan alkujaan kauhusta jäykkä.

MUTTA NYT SE ON OHI. EI ENÄÄ IKINÄ. Tai no ei vielä voi sanoo, että on ohi. Kohta vasta tää puudutus lakkaa ja alkaa se särky... Ja vasta kahden viikon päästä tikkien poisto.

Apteekissa oli kivoja fisuja!

Kiva muuten. Lähen ylihuomenna luonnontieteilijöiden jouluristeilylle. Enkä saa syödä mitään kiinteää... Eli juon ja syön nesteitä. Nice. Mä vielä oon sitä tyyppiä, joka tykkää mätätä kännissä. Ja varsinkin darrassa.
Ja mites toi mun raadolta haiseva hengitys... :D

Mulla on aika kiva poikaystävä. Mentiin juuri ennen mun hammaslääkäriä syömään Santa Fe:hen, ja sitten se vielä tuli mun mukaan YTHS:lle asti. Se odotti mua koko sen ajan, ja sitten se vielä saatto mut apteekin ja ruokakaupan kautta himaan asti. Vaikka sillä olis ollu aika paljon omaakin ohjelmaa tänään... No oli sillä ihan hauskaakin mun puheen kustannuksella. Kuulostin kuulemma Andy McCoylta.

Viimeinen ateria
Tällä ruskealla kapusiiniapinalla on aika hyvät hampaat.

- Kata

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti