Kata:
Ciao a tutti!
Kotiuduin Bonnin kämpälleni viikonloppuna Italian reissulta. Yksi elämäni parhaista viikoista ♥
Matkustin ensimmäistä kertaa poikaystäväni kotikaupunkiin Padovaan. Jännitin reissua ihan hirveästi koko kuukauden ajan, ja edeltävänä päivänä jännitys oli jo melkein sietämätön. Lähtöpäivänä en kyennyt keskittymään mihinkään ja oli todella oudot fiilikset. Kentällä olin hyvin kärsimätön, koneessa yhtä hymyä ja epäuskoa, Venetsian lentokentällä pidättelin onnen kyyneleitä (melko epäonnistuneesti). Kun näin Feden mua odottamassa ja itse vielä jouduin odottelemaan matkalaukkuani, olin jostain kumman syystä ihan paniikissa ja vaikutin ulkopuolisille varmaan aika hätääntyneeltä - ainakin heidän katseista päätellen :D (olin aika itkuinen haha voi nolous, minäkö tunteikas)
Sitten pääsinkin toisen syliin!
Automatkalla alkoikin sitten panikointi hänen vanhempiensa tapaamisesta… :D Juttua monimutkaistivat muutamat seikat. He eivät puhu sanaakaan englantia, ja mun italian alkeiskurssien tunneista on ööö nopeasti laskettuna ainakin viisi vuotta. Ja he eivät tieneet olevani heidän poikansa tyttöystävä. Itse asiassa he eivät tieneet edes sukupuoltani kuin vasta edeltävänä päivänä. Heille oli kerrottu, että Suomesta tulee joku kasvissyöjä noin viikoksi kyläilemään. Hienosti hoidettu homma, Fede…
No ensitapaaminen, kuten myös koko loisimiseni heidän luona yhteisine ruokailuineen sujui kivasti. Puhettani oli kääntämässä poikaystäväni lisäksi hänen isosiskonsa. Ja yllättäen isoäiti, joka oli jo reippaasti yli 90 vuoden iässä, puhui englantia. (vaikka aika ajoin unohti, etten puhu italiaa)
Mulla oli koko viikon ajan todella pidetty olo, eikä mulle tullut fiilistä, että musta olisi hirveästi vaivaa, vaikka aluksi pelkäsin tulevani häiritsemään tämän perheen kotirauhaa. Itse asiassa yksi perheenjäsenistä ei mun tulosta hirveesti ilahtunut… Feden kissa. Raasu oli todella säikky ja stressaantunut mun läsnäolosta. Suloinen kissa silti! Ehkä ensi kerralla ollaan jo enemmän kaveruksia :)
Ensimmäinen ilta oli muutenkin semiouto. Heti aluksi näin kasoittain sekä nunnia että huoria. (kivat kontrastit) Ja hyvin myöhään illalla menimme outoihin bileisiin, jotka sijaitsivat jossain tehdasalueella, joten musiikki pauhasi muutaman korttelin päähänkin. Bilepaikka löytyi siis helposti. Bileet olivat isolla kotitalon pihalla ja jengia aika lailla… Kukkaistutuksia ym. oli päässyt tuhoutumaan. Melkoisen alkoholipitoisia juomia tarjoiltiin kaikille ilmaiseksi ja meno oli sen mukaista. Vähän turhan kännistä mun makuun (jännä kuulla mun suusta tällasta) mutta olipahan kokemus. Ja tapasin niin Feden ala-astekavereita kuin hänen nykyäänkin parhaita kamuja :)
Ekat päivät meni tutustuessa Padovaan. Sen nähtävyyksiin, kuten kirkkoihin, kasvitieteelliseen puutarhaan (joka on yksi maailman vanhemmista), puistoihin ja aukioihin sekä tietysti Fedelle tärkeisiin paikkoihin. Aika monet paikat oli suljettu pääsiäisen kunniaksi tai vastaavasti buukattu täyteen. Mutta onneksi kaikkea ei tarvinnut tehdä tällä reissulla, vaan reissuja riittää lähitulevaisuudessakin :) Join ehkä parhaimmat kahvini ehkä parhaimmassa kahvilassa ikinä. Kahvila oli Pedrocchi Café, jolla on aikamoinen historia ja maine Italiassa, ja sen pystyi aistimaan itse kahvilassakin. Vähän fiinimpi mesta, mutta mieluusti palasin aina uudestaan ja haluan jatkossakin siellä käydä. Wikipediasta löytyy historiasta jotakin mutta italiaksi tietty enemmän löytyy.
Sitten karattiinkin perheen toiselle asunnolle, vuoristomökille!
Mökki sijaitsi pre-Alpeilla (en tiedä virallista maantieteellistä nimeä :D) eli korkeutta ei ollut kuin vain reilu kilometri, mutta lisäksi seikkailtiin autolla vähän korkeammillakin paikoilla. Koitettiin ajaa "Italian Suomeen", mutta lunta oli niin paljon, ettei sinne ollut mahdollisuutta mennä. Harmi! Kesällä sitten, kun lumet ovat sulaneet enemmän :D Alpeillekin oli tarkoitus mennä, mutta ei ihan joka paikkaan keretty. Mutta oli upean näköistä kun vuoristomökiltä näkyi huikeat Alpit ja niiden lumiset huiput! Tuli ihan laskettelureissut mieleen, joita tehtiin perheen kanssa eri Keski-Euroopan maihin aina hiihtolomasin :)
Keskityttiin erilaisiin virkistysaktiviteetteihin, kuten vaeltamiseen ja vuoripyöräilyyn (mountain biking). Ja nautittiin idyllisistä vuoristo- ja laaksokylistä :) Oli jotenkin niin mukavaa ja kotoista asua mökissä, jossa oli takkatuli ja eri ruoat (kasvikset, juustot, kala, leipä jne.) hankittiin niihin erikoistuneista pienliikkeistä. Miksei Suomessa ole enää tuollaisia söpöjä kauppoja, joissa myydään vain lähiruokaa, joka usein on vieläpä luomua? Isot marketit jyllää :(
En tiedä miksi, mutta tästä maisemasta tuli mieleen ihan Thaimaan reissu :D Vuoristot sademetsän peitossa, vaikkei tuo ihan sademetsää ollukaan hehe
Olieron kaupungissa vierailtiin, jotta päästäisin näkemään vuorten alaiset luolat. Mä kovasti toivoin näkeväni olmeja, mutta se onkin vissiin aika harvinaista tuolla kun ne elelevät niin syvällä vedessä. Mutta lepakoita näkyi ja paljon, mikä oli siistiä! Ja oli se kokemisen arvoinen paikka muutenkin. Viime luolakerroista on jo aikaa! Myöhemmin kesällä me toivottavasti tehään reissu Sloveniaan ja siellä pitäis olla tsäänssi nähä olmeja :)
Bassanon kaupunki oli vika etappi ennen Padovaan paluuta! Tooodella ihanan oloinen kaupunki. Ja täältä grappa on kotoisin ;) Tuntuu, että joka paikkaan haluisi vaan palata yhä uudestaan :D
Saman päivän iltana mä läksin ulos ja Fede jäi opiskelemaan. Sisko vähän naurahti että jännää että näin päin, tavallisempaa Italiassa on toiste päin :D Mutta hyvä että jäi kotiin niin mä sain viettää laatuaikaa yhden italialaisen tytön kanssa, jonka tapasin Suomessa hänen ollessa vaihdossa siellä, ja joka on myös kotoisin Padovasta. Mentiin Padovan lähellä sijaitsevaan pienempään kaupunkiin, Torregliaan, jossa käytiin erittäin kivassa viinibaarissa ja sitten vielä jännät jälkkärit syötiin jossakin jännässä makeiskahvilassa :D Oli todella outoa tavata tämä tyttö muualla kuin Suomessa! Ja hänelle oli tietty vielä oudompaa nähdä mut hänen kotikaupungissaan :D Onneksi tämä neitonen hyväksyttiin Helsinkiin opiskelemaan koko maisteriohjelma!
Viimeinen kokonainen päivä vietettiin Venetsiassa! Viime kerrasta on "hiukkasen" aikaa, joten oli jännä nähä samoja paikkoja kuin mitä lapsena näin. Ihana kaupunkihan se on, mutta koska oli jonkin sortin "itsenäisyys/vapauspäivä" Venetolle, kaupunki oli melkoisen tukossa ihmismäärästä :D Ja oli paahtavan kuuma. Siinä missä vuorilla oli aamulla miinusasteita, tuolla kivikaupungissa lämpöasteet saavutti +29 eikä tuullut ei sitten yhtään :D
He haluavat itsenäistyä
Vika ilta oli pyhitetty maailman parhaimmalle pizzalle :) Feden kavereita huvitti kun kerroin kuinka ananas on ehkä yleisin täyte pizzoissa Suomessa. Mua taas huvitti Italiassa käytetyt täytteet! Mä päädyin ottamaan lohi-mascarpone pizzan rucolalla ja ah nam. Alkuun Spritzit ja ruoan kanssa hyvät oluet ja hyvä viini ja loppuun ah niin hyvät jälkkärit. Ihan paras ilta. Tykkään niin ton kavereista! Ja hekin vissiin musta kun koittivat joka päivä "änkeä" seuraamme :D Tarjoilija antoi illalle vielä loppusilauksen, oli nimittäin sen verran jännä tapaus. Keski-ikäinen (mitä luultavimmin) homomies, jolta tuli niin älyttömän härskejä (mutta todella hauskoja) vitsejä ja ihan parhaita runoja ruoista. Pojat saivat vähän enemmän huomioo, mutta lopulta mäkin sain niskahieronnan.
♥
Oli todella haikeaa lähteä Italiasta. Olin aika masis saapuessani Saksaan, mutta sitten kun eilen näin kavereita täällä niin tajusin miten mahtavaa aikaa mulla täälläkin on ollut ja tulee olemaan :) Eilen tehtiin taas reissu Kölniin ja suklaamuseoon! Tänä iltana nään toivottavasti loputkin kavruista, kun on perinteiset maanantain baari-istuskelut :)
Nyt kipitän pyörällä paleobiologian luennolle!
- Kata
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti